Jabra Evolve 75 kuulokkeiden muovin ja kumin, sekä sankojen alumiinin tuntee heti ensikosketuksella. Ensivaikutelma on laadukas ja kuulokkeiden ulkonäkö hillitty. Nostan kuulokkeet pöydältä ja yhdistän ne langattomasti puhelimeeni. Yhteys muodostuu välittömästi. Kuulokkeita päähän laittaessani huomioni kiinnittyy pieneen natinaan. Muovinen natina kuulokkeiden eri osien heiluessa kuulostaa halvalta ja herkältä. Vaikka materiaaleina ei selkeästikään ole käytetty halvimpia mahdollisia vaihtoehtoja, kuulokkeiden hintaan suhteutettuna olettaisin hieman laadukkaampaa käyttökokemusta. Kevyiden materiaalien käyttö kuulokkeissa antaa ilmavan tunteen käyttäjällensä, mutta vie samalla pois kestävyyden ja laadun tunnetta.
Laitan puhelimeni Spotifystä soimaan Mobyn Everloving kappaleen uuden Reprise version. Kappaleen alkaessa äänensijainti on vahvasti vasemmanpuoleinen ja kitaran kielien värinä, sekä hento taustamumina kuulostavat selkeiltä ja äänentoisto ei puuroudu sekavaksi. Pianon ja muiden soittimien alkaessa soittamaan yllätyn positiivisesti kuulokkeiden kyvystä suoriutua hankalista instrumenteista. Äänenlaatu ei tietenkään ole lähelläkään studio- tai hifikuulokkeita, mutta eiväthän Jabran Evolve 75 ole ollenkaan suunniteltu analyyttiseen musiikinkuunteluun ja oletettavasti kukaan ei osta näitä kuulokkeita siihen tarkoitukseenkaan.
Kappaleen loputtua vaihdan genreä täysin ja päädyn kuuntelemaan Måneskinin Beggin’ kappaletta. Eri soittimien soidessa huomaan, että omaan korvaani keskiäänet korostuvat ala- ja ylä-äänien kustannuksella. Tämähän tietenkin voidaan luokitella ominaisuudeksi eikä viaksi, sillä keskiäänten korostuminen esimerkiksi selkeyttää ja korostaa puhetta, mistä on hyötyä etäkokouksissa ja puheluissa. Jatkan vielä eri kappaleiden kuuntelua ja syvennyn musiikin maailmaan. Arviolta noin hieman yli tunnin kuuntelemisen jälkeen havahdun siihen, että kuulokkeet puristavat epämiellyttävästi päätäni. Korvia kuumottaa ja pientä kivun tunnetta on aistittavissa. Sanka painaa päähäni ikävän terävästi ja päätän lopettaa suosiolla kuuntelemisen. Yleinen ongelma on-ear kuulokkeissa on juurikin se, että hetken käytön jälkeen kuulokkeet alkavat puristamaan ikävästi ja on pakko pitää taukoa. Evolve 75 eivät ole poikkeus. Alussa kuulokkeet tuntuvat kyllä loistavilta, mutta tunnin tai viimeistään kahden jälkeen on pakko antaa korvien levätä.
Puhelin värisee ja nappaan nopeasti uudet kuulokkeeni pöydältäni. Kuulokkeet yhdistyvät nopeasti ja vastaan puheluun. Soittaja esittelee itsensä alkuun, mutta yhtäkkiä samaan aikaan kuulokkeeni alkavat kertomaan soittajan äänen päälle englanniksi onnistuneesta yhdistämisestä puheluun. Keskittymiseni herpaantuu ja lopputulos on se, että en saanut selvää soittajan alkupuheesta ja kuulokkeiden ilmoituskin meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Eihän tämä tietenkään maailmaa kaada, mutta kuulokkeiden jutteleminen vielä kymmenen sekuntia puhelun alun jälkeen on hieman turhauttavaa. Puhelun aikana toisen osapuolen ääni kuuluu selkeästi ja sitä on helppo ymmärtää. Tuntuu siltä, että Evolve 75 ovat päässeet elementtiinsä puhelun aikana. Keskustelun lähestyessä loppua kysyn vielä, että miltä oma puheeni kuulostaa toisen osapuolen mielestä ja vastaus oli selkeä. Puhelun äänenlaadussa ei ollut mitään ongelmaa.
Puhelun jälkeen lasken kuulokkeet päästäni ja päätän tutustua niihin tarkemmin. Kuulokkeissa on mikrofonin‑, vastamelun‑, äänenvoimakkuuden– ja virran näppäin. Bluethooth on integroitu virtanäppäimeen. Tämä tekee yhdistämisestä helppoa, koska kun käynnistän kuulokkeet voin samalla vetää virtanäppäintä vielä hieman taaksepäin ja kuulokkeet yhdistyvät automaattisesti viimeksi käytettyyn laitteeseen. Kuulokkeita tutkiessani katseeni takertuu toistuvasti pariin yksityiskohtaan. Kuulokkeissa on vanha micro-USB ‑liitäntä ja aktiivinen vastamelutoiminto. Vanha micro-USB ‑liitäntä tuottaa pienen pettymyksen tunteen, koska jopa parin sadan euron kuulokkeisiin ei ole vaivauduttu laittamaan C‑liitäntää lautausportiksi. Juuri, kun luulin siirtyneeni täysin C‑liitäntöjen maailmaa tuli uusissa kuulokkeissani mukana micro-USB –latausportti.
Aktiivinen vastamelutoiminto tuottaa onneksi positiivisen tunteen ja tasoittaa samalla pettymystä latausportin suhteen. Laitan kuulokkeet päähäni ja aukaisen Spotifyn. Kuulokkeet ovat tietenkin itsestään yhdistyneet jo puhelimeeni, jotenka ainoa asia mitä minun täytyy enään tehdä on valita mitä kuuntelisin. Kaipaan jotain rentoa ja kevyttä musiikkia ja päätän laittaa soimaan Amaranthen Digital World kappaleen. Aluksi pidän vastamelutoiminnon pois päältä, mutta hetken kuluttua yläkerran kaveri alkaa puhumaan palaveria ja hänen kuuluva äänensä kantautuu läpi musiikin. Päätän pistää vastamelutoiminnan päälle. Kuin sormia napsauttamalla kaikki hälinä katoaa ympäriltäni. Jäljelle jää enään vain pientä suhinaa, joka sekin aiheutuu vastamelutoiminnosta.
Valitettavasti vastamelun suhina ja Digital worldin tyylinen kappale eivät sovi yhteen. Kuulokkeiden erottelevuuskyky loppuu ja pienissä kauitinelementeissä ei enään riitä potku ylläpitämään laadukasta äänentoistoa. Musiikki puuroutuu. Ottaen huomioon kaiutinelementtien koon ja kuulokkeiden käyttötarkoituksen ovat Jabran Evolve 75 siltikin pärjänneet kunnioitettavasti jopa musiikinkuuntelussa. Äänenlaatu on parempi kaikissa tilanteissa, jos verrataan esimerkiksi musiikinkuunteluun tarkoitetuilla viidenkympin JBL:n on-ear kuulokkeihin.
Päivän päätteksi ja hetken etsimisen jälkeen löydän micro‑B –piuhan kaapin perältä. Kytken kuulokkeet latautumaan. Väritykseltään mustan, oranssin ja harmaan sävyiset kuulokkeet jäävät pöydälleni odottamaan tulevaa koitosta. Uusi työparini jää latailemaan akkujaan työpaikalle ja minä lähden menemään. Pistän konttorin oven lukkoon ja hyppään autoni kyytiin kohti uutta seikkailua.
26.7.2021 by Simo Autio